Kehittyvä ja kasvava talous ja siihen liittyvä jatkuvasti lisääntyvä energian tarve yhdistettynä kiihtyvään ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomiin haittoihin pakottaa jatkuvaan energiantuotantotapojen kehittämiseen. Jo nykyisellään energiaa tuotetaan maailmalla hyvin erilaisin keinoin alkaen alkeellisesta lantaa polttavasta uunista äärimmilleen kehitettyyn, jättimäiseen ydinvoimalaan. Jokaiselle energiantuotantomuodolle on omat perusteensa, mutta maapallon tilan jatkuva heikkeneminen pakottaa arvioimaan näitä perusteita uudelleen. Esimerkiksi monet aikaisemmin ydinvoimaa kiihkeästi vastustaneen ovat alkaneet nähdä siihen liittyviä etuja verrattuna hiilivoimaan, joka pahentaa radikaalisti ilmaston lämpenemistä.

Vesivoima

Ensimmäinen vesisähkövoimala perustettiin Suomeen, Tampereelle jo vuonna 1891. Sitä seurasi Imatran koskeen vuonna 1928 rakennettu voimala, joka yhä edelleen on jatkuvassa sähkötuotannossa. Se oli vuoteen 2011 asti Suomen suurin vesivoimala ja siinä oli tehoja 178 megawattia. Petäjäskosken voimala Kemijoessa ohitti sen tuolloin 182 megawatillaan, mutta vuonna 2014, kun Imatran voimalan kolmannen koneiston tehoa nostettiin 185 megawattiin, siitä tuli jälleen Suomen suurin vesivoimala. Suomessa on yhdeksän yli sadan megawatin eli suureksi luokiteltua vesisähkövoimalaa: edellä jo mainitut Imatra ja Petäjäskoski sekä Pirttikosken, Pyhäkosken, Seitakorvan, Taivalkosken, Ossauskosken, Isohaaran ja Valajaskosken vesisähkövoimalat.

Vesivoiman tuottaminen on hiilineutraalia ja ympäristöystävällistä, mikäli ainoina arvoina pidetään saasteettomuutta ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamia haittoja. Vesivoiman tuotannosta on kuitenkin merkittävää ympäristöhaittaa tekoaltaiden hukuttamien alueiden, kalojen kutureittien katkeamisen ja padottujen vesistöjen luonnontilaisen eliöstön kärsimisen tai tuhoutumisen muodossa. Myös kansallisesti arvokkaiden maisemien, kuten ennen valjastamistaan Suomen merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluneen Imatran kosken maisema-arvojen tuhoutuminen, on vesivoiman käyttöön liittyvä merkittävä haitta.

Haitoistaan huolimatta vesivoima on kiihtyvän ilmaston lämpenemisen vuoksi ehdottomasti suosittava vaihtoehto Suomen kaltaisessa maassa, jossa vesistöjä on jo erittäin runsaasti. Teknologian kehittämisellä tulisi pyrkiä siihen, että jo vesivoiman tuotantoon valjastetuista vesistöistä saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty. Samaan aikaan tulisi vesivoimaloiden ympäristölleen aiheuttamia haittoja pyrkiä tehokkaasti eliminoimaan. Esimerkiksi kutukalojen tilannetta on jo pystytty merkittävästi parantamaan rakentamalla niin sanottuja kalaportaita voimaloiden ohi.

Ydinvoima

Ydinvoima on hiilineutraali ja ilmaston lämpenemisen kannalta myönteinen keino tuottaa energiaa. Valitettavasti ydinvoimaan liittyy monia ongelmallisia seikkoja, joiden vuoksi sen käyttöä ei voida missään tapauksessa pitää ongelmattomana. Ydinvoimala käyttää raaka-aineenaan uraania, jonka louhinta on ympäristölle erittäin kuormittavaa. Ydinvoimaan liittyy myös merkittävä onnettomuusriski ja ydinenergian tuotannossa syntyvän jätteen jälkisäilytys on äärimmäisen ongelmallista jälkipolvia ajatellen.

Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaa ydinvoimalaa, Olkiluodossa ja Loviisassa molemmissa kaksi, ja Olkiluotoon on rakenteilla viides ydinvoimala. Ydinvoimalla tuotetaan noin neljännes Suomessa käytettävästä sähköstä.

Hiili- ja öljyvoima

Hiili on perinteisesti ollut tärkeä niin sähkö- kuin lämpövoimaloidenkin energialähde. Nyt hiilivoimaloita ajetaan kuitenkin alas niin merkittävien ympäristöä kuormittavien ja ilmastoa lämmittävien vaikutusten takia.

Öljyn polttaminen voimaloissa on nykyisin jo täysin loppunut, mutta monet yksityistaloudet lämmittävät yhä edelleen öljyllä.

Aurinkoenergia ja tuulivoima

Aurinkoenergian ja tuulivoiman tuotantoon pyritään panostamaan yhä suuremmassa määrin, jopa niin paljon, että etenkin tuulimyllyjen pystyttäminen on alkanut herättää vastustusta.

Aurinkoenergia on pysynyt viime aikohin asti erityisesti yksityisten ihmisten ja yritysten omaan käyttöön tuottaman energian tuotantotapana. Akkutekniikan kehittyminen on kuitenkin alkanut mahdollistaa myös kaupallisen aurinkoenergian tuottamisen ja monet sähköyhtiöt sallivat yksityisen aurinkoenergialla tuotetun sähkön syöttämisen verkkoonsa.