Suomen energiateollisuus yksityistyy

Mitä elämämme olisi ilman sähköä ja lämmitystä? Energiateollisuus pitää Suomen kaltaisen, suuren osan vuodesta kylmän ja pimeän maan, käynnissä. Vaikka energiamarkkinoilla tarkoitetaan maailmanlaajuisesti ennen kaikkea öljybisnestä, on maakaasu Suomessa varteen otettava energianlähde. Euroopan unioni pyrkii sähkönjakelun sisämarkkinoihin, mutta toistaiseksi tuloksena ovat olleet alueelliset markkinat. Suomella on etuoikeus olla osa unionin edistyneintä aluetta osana Pohjoismaita. Silti Suomi ei ole esimerkiksi Ruotsin tai Norjan energiavallan alainen, vaan sähkön tuotanto ja myynti on säädetty sähkömarkkinalaissa vapaaksi liiketoiminnaksi.

Avoin kilpailu – etu vai uhka kuluttajalle?

Suljetut sähkömarkkinat olivat arkipäivää 1990-luvulla, ja vaikka kilpailu avattiin 1995, on monopoliasemassa toimiva sähkön siirto yhä kansallisten viranomaisten säätelemää toimintaa. Suomessa asiaa valvoo Energiavirasto ja yleisin lämmitysmuoto maassamme on kaukolämpö, joka kattaa markkinoista melkein puolet – 47 prosenttia. 

Sähkönhinnassa ei kuitenkaan ole havaittavissa suuria eroja yksityisten palveluntarjoajien välillä, vaikka sähkön siirrosta vastaakin verkko, jonka alueen piirissä kuluttaja asuu. Alueellisten rajojen sisällä sähkönkuluttaja voi ostaa sähköä miltä toimivalta sähkön myyjältä. Pelkkä asuinalue ei kuitenkaan määrittele sähkön hintaa 100%:sti, vaan hinta lyödään lukkoon kirjallisella sopimuksella sähkömyyjän kanssa. Tässä asiakirjassa sovitaan maksettavan hinnan määräytymisperiaatteiden lisäksi sopimuksen kesto. Myös irtisanomisehtoja ja ostetun sähkön alkuperää käsitellään. Sähkösopimuksen voi hankkia joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena.

Sähkön kokonaiskustannukset perustuvat rahoituskustannuksiin ja tarjotun kapasiteetin hintaan. Asiantuntijat povaavat kuluttajahintojen jatkavan nousuaan korkeampien verojen ja verkkokustannusten vuoksi. Suomessa eri palveluntarjoajien hinnat on helppo kilpailuttaa verkossa ja usein muuton yhteydessä sopimuksen vaihtaminen toiseen on helpoin ja kannattavin ratkaisu. Ei kuitenkaan pidä uskoa suuria myyjien suusta pulppuavia puheita, vaan rauhassa arvioida oman asuinalueen vaihtoehdot ja niiden plussat ja minukset.

Sähkö ja lämpö jakautuvat eri tavoin

Kun tarkastellaan sähköverkkoyhtiöitä, ei niiden yksityistymistä huomaa. Suomen sähkön kantaverkkoa valvoo edelleen vuonna 1996 perustettu Fingrid Oyj, jonka omistuksessa on suurin osa sähköverkon ulkomaanyhteyksistä. Lisäksi vuden 2011 keväällä käydyn osakekaupan jälkeen Suomen valtiolla on hallussaan Fingridistä noin 53 prosenttia. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa yhtiöstä noin 20 prosenttia.  Suurjännitteisiä jakeluverkkoja pitävät siis yllä suomalaiset eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä valtion ohella.
Suomalaisten taloja lämmittävät kaukolämpöjohdot ovat kaupunkien voimalaitoksien hallinnoimia.

Uusia energiavaroja

Vapaa kilpailu sallii kuluttajien valita haluamansa sähkötoimittajan ja varaa on mistä valita – ainakin pääkaupunkiseudulla. Uusiutuvat sähköntuotantomuodot ovat tulossa kaupallisesti kannattaviksi ja kuka tahansa voi saada sähkönsä aurinkopaneeleista. Suomen luonto tosin asettaa omat ehtonsa aurinko- ja tuulivoimalle ja maamme on edelleen riippuvainen ydinvoimaloista. Haluamme tai emme.

Kodin lämmitys puuta polttamalla saattaa olla mahdollista, mutta niin ikään työläs prosessi. Omavaraisuus on monen unelma, mutta sen eteen tulee olla valmis tekemään kovasi töitä.

Suomesta maailmalle

Entä kuinka pikkuinen Suomi voi viedä sähköään ulkomaalaisille energiamarkkinoille ja olla kilpailussa mukana? Suomen tilaisuus on profiloitua älykkäiden joustavien energiajärjestelmien ja niihin liittyvien ratkaisujen huippuosaajaksi ja viedä ennen kaikkea know-howta. Suomen energiamarkkinat saattavat olla pienet, mutta hankkeet sitäkin suurempia. Energiasta tehdään brändi ja biopolttoainesiin tullaan panostamaan entistä enemmän.