Aurinkoenergiaa tuotetaan kahdella tavalla. Aurinkokeräimillä otetaan talteen auringon lämpöenergiaa, jolla sitten lämmitetään esimerkiksi käyttövesi tai lattialämmitykseen käytettävä vesi. Aurinkokennot taas muuttavat auringon valon piin avulla sähköenergiaksi, joka voidaan joko ladata akustoon tai syöttää sähköverkkoon.

Eteläisessä Suomessa pystytään myös talviaikana käyttövettä esilämmittämään aurinkokeräimiä käyttäen, joten aurinkoenergian hyödyntäminen ei rajoitu vain kesäkauteen. Pohjoisen Suomen kaamoksen auringottomien päivien vähäinen energiantuotto taas kompensoituu kesäkuukausina, joiden aikana aurinko paistaa ympäri vuorokauden. Koska paneelit tuottavat sähköä kirkkaudesta eivätkä suorasta auringonpaisteesta, saadaan pohjoisen talvessakin tuotettua jonkin verran aurinkoenergiaa ja koska paneelit tuottavat sähköä tehokkaammin kylmällä ilmalla, Suomessa on eteläistä Eurooppaa suurempi aurinkopaneelien hyötysuhde.

Kotitarvesähköntuotantoa

Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen rajoittui pitkään yksityistalouksien lisäenergiantuotantoon ja etenkin käyttöveden kuumentamiseen, mutta akkujen kehittymisen myötä kiinnostus yhä suurempien, teollisessa mittakaavassa toimien aurinkovoimaloiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen on lisääntynyt.

Suomalaiset ovat jo parin vuosikymmenen ajan osanneet hyödyntää aurinkopaneeleja ja -keräimiä muuten sähköttömissä olosuhteissa kuten kesämökeillä ja saaristossa, mutta yritysten ja etenkin energiayhtiöiden herääminen on kestänyt huomattavan kauan. Tähän on osaltaan vaikuttanut voimakas ennakkoluulo, jonka mukaan suoran aurinkoenergian hyödyntäminen näin pohjoisessa ei voi olla kannattavaa.

Sähköverkon ulkopuolella auringonvalon avulla tuotettu sähkö kerätään akkuihin, joista sitä sitten käytetään niinä ajankohtina, joina aurinko ei paista. Aikaisemmin tätä akkuihin varastoimista on ratkaisevasti rajoittanut akkujen suuri koko. Näin esimerkiksi sähkön varastointi kesällä talven aikana käytettäväksi ei ole mahdollista, mikä taas johtaa siihen, ettei täysi sähköomavaraisuus pohjoisessa ole mahdollista. Akkutekniikan ja paneelien kehittyminen parantaa kuitenkin jatkuvasti aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia myös Suomen talvessa.

Aurinkoenergian tuottamiseen tarvittavat laitteet ovat aikaisemmin olleet huomattavan kalliita, mikä on osaltaan vaikuttanut sen suosioon. Laitteiden hinnat ovat kuitenkin halventuneet maailmanlaajuisen kysynnän kasvaessa. Tällä hetkellä arvioidaan, että aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin 12-20 vuodessa laskutavasta ja mittakaavasta riippuen. Mikäli kyse on kotitarvesähköstä, takaisinmaksuaika on lyhyempi etenkin silloin, kun aurinkosähkön ylijäämä voidaan myydä sähköyhtiölle.

Energiaa ilman ympäristöhaittoja

Aurinkopaneeleilla ja -keräimillä tuotettu energia on täysin päästötöntä ja hiilineutraalia sen jälkeen, kun kennojen ja keräimien valmistamisen ja asentamisen energiakustannukset on katettu. Aurinkoenergian tuottamisesta ei synny meluhaittoja ja myös sen esteettiset haitat pystytään rajoittamaan minimiin sijoittamalla paneelit ja keräimet siten, että ne joko tukevat arkkitehtuuria tai ovat esimerkiksi katoilla täysin näkymättömissä.

Aurinkoenergian tuottamiseen tarvittavat kennot ja keräimet ovat myös varsin toimintavarmoja, joten huoltotoimia tarvitaan tavallisesti hyvin vähän. Aurinkoenergian työllistävät vaikutukset ovatkin suurimmillaan juuri laitteiden tuotannossa. Myös teollisen mittakaavan laitoksissa työvoimaa toki tarvitaan, mutta lähinnä prosessin valvontatehtävissä. Kunnallisella tasolla työllistämisvaikutus voi kuitenkin olla merkittävä tekijä päädyttäessä aurinkoenergian tuotannon aloittamiseen.

Suomella varaa parantaa

Suomalaiset yritykset ja yliopistot osallistuvat maailmanlaajuisesti aurinkoenergian hyödyntämiseen tähtäävään tutkimus- ja kehitystyöhön, mutta toteutetulla aurinkoenergialla mitattuna Suomi on edelleen aurinkoenergian tuotannon kehitysmaa. Kiina on johtava aurinkoenergiaa hyödyntävä maa ja se myös rakentaa koko ajan lisää suuria aurinkovoimaloita tavoitteenaan pienentää hiilidioksidipäästöjään merkittävästi. Euroopassa Saksa on merkittävin aurinkoenergian hyödyntäjä ja se tuottaakin suoralla aurinkoenergialla yli viisi prosenttia kaikesta tuottamastaan sähköstä. – Aurinko-olosuhteet Pohjois-Saksan ja Etelä-Suomen välillä eivät ratkaisevasti poikkea toisistaan, joten Suomessakin olisi edellytyksiä huomattavaan aurinkoenergialla tuotetun sähkön osuuden lisäämiseen.